Viestinnän sisko on markkinointi. Miksi sisko? Siskot tukevat, auttavat, kulkevat käsi kädessä. Median pirstaloitumista vastaan tarvitaan yhä järeämpi yhteisrintama. Viestinnällä ja markkinoinnilla on samoja tavoitteita ja onpa yhteneväisyyttä myös keinoilla – puhumattakaan kanavista. Tärkein kaikista on kuitenkin ihminen, jolle viestitään. Hänen mielikuviinsa ja käsityksiinsä pyrimme vaikuttamaan sekä viestinnällä että markkinoinnilla.
Luovan talouden nousu on totta. Uuden luominen vaatii monipuolista osaamista ja rohkeutta tehdä ja toteuttaa asioita toisin. Viestintä on ideabisnestä, jossa pitäisi ymmärtää, mihin maailma on menossa ja mitä ihmiset, nuo maailman kansalaiset tekevät. Tärkeämpää, kuin tuottaa heille viestejä johonkin kanavaan, olisi ajatella sitä, miten viestintä voi tukea strategiaa liikkeenjohdollisissa kysymyksissä. Viestintä on avainasemassa strategiatyössä.
Matkalla mielikuvien maailmaan
Organisaatio on päättänyt oman suuntansa. He ovat puhuneet auki arvonsa ja tavoitteensa. Sen strategia ulottuu pitkälle ja kaikki ovat valmiina sitoutumaan siihen. Mikä voisi olla tässä vaiheessa tärkeämpää, kuin se, että viestinnän avulla asiakkaille, kuluttajille, jäsenille miksi heitä halutaan kutsuttavan, muodostuu organisaatiosta sen asettamien tavoitteiden mukaisia mielikuvia. Mielikuvalla tarkoitan sitä kokonaisuutta, joka muodostuu ihmisten käsityksistä, kokemuksista, tiedoista, asenteista ja tunteista.
Mielikuvia ei sinällään voi siirtää kenenkään päähän. Viestinnän tavoitteena on vain vaikuttaa niihin. Jokaisella ihmisellä on oma historiansa, oma elämänsä, joka on aina erilainen. Ei ole kahta samanlaista ihmistä. Jokainen myös tulkitsee viestejä ihan omalla tavallaan. Juhlallinen tavoite onkin ohjata ihmisten käyttäytymistä. Mielikuvat muodostuvat aina siellä, missä organisaation edustaja kohtaa ihmisen. Tätä tapahtuu myös muualla, kuin organisaation tiloissa.
Kaikki viestivät
Olisi tärkeää, että organisaatio viestisi johdonmukaisesti. Ihminen vastaanottaa viestejä monista paikoista, monilta ihmisiltä, monilla tavoilla. Hän saa tietoa kohtaamisissa, lehdistä, radiosta, verkosta, mainoksista… Viestinnän tärkein tavoite olisi koordinoida tätä niin, että viesti olisi kaikkialla yhdenmukainen. Ihminen, joka viestin vastaanottaa, ei varsinaisesti analysoi vaikutelmia, joita eri kanavista tulee. Hän vain muodostaa käsityksen.
Jokainen kontakti ihmiseen on aina tilaisuus viestiä jotakin. Tai siis jokaisessa kontaktissa organisaatio viestii – on tietysti sen oma asia, haluaako se suunnitella etukäteen sen, mitä haluaa näissä tilanteissa sanoa.
Lähtökohta viestinnän uudistamiselle on mitata se, missä ollaan ja katsoa näitä lukuja silmästä silmään. Kuunnella, mitä data puhuu ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Tässä voi ottaa taas siskon avuksi ja kerätä tietoa ihmisistä, jotka ottavat viestejä vastaan. Näin päästäisiin perille ihmisten käyttäytymisestä, josta olemme kiinnostuneita. Kun tutustuisimme kunnolla näihin ihmisiin, tietäisimme, mistä he ovat kiinnostuneita. Näin oppisimme puhumaan heille sillä kielellä, mitä he ymmärtävät. Siinä kanavassa, missä he viihtyvät. Niillä keinoilla, joista he tykkäävät.
Voimme lähteä vain siitä, missä olemme nyt.