HarrietMinkä tahansa menestystarinan takana on onnistunut viestintä. Kun projekti on sujunut ja on aika ojentaa kukkia, on päivänselvää, että viesti on mennyt perille. Aplodit eivät ole edes laantuneet, kun joku jo kuiskaa, että tämä täytyy tehdä uudelleen. Näissä tilanteissa viestintää ovat olleet toteuttamassa kaikki ne, jotka ovat tämän onnistuneen tapahtuman saaneet aikaiseksi. Me yhdessä onnistuimme.
Missä tieto luuraa?
Kun joku asia ei suju, onko se huonon viestinnän ansiota? Ainakin helposti siihen suuntaan syyttävä sormi voi osoittaa. Ei ollut tietoa. Missään ei lukenut mitään. Tieto ei kulkenut. Miksi emme yhdessä kantaisi vastuuta niistäkin tilanteista, kun viestintä ei onnistukaan?
Viestinnän tulee olla selkeää. Monimutkaiset lauseet eivät tee viestintää yhtään hienommaksi. Päinvastoin. Mitä yksinkertaisemmin joku asia voidaan sanoa, sen paremmin viesti ymmärretään. Näin vältytään myös väärinkäsityksiltä.
Miten viestiä niin innostavasti, että ihmiset saadaan toimimaan, tekemään jotakin? Miten viestiä niin, että ihminen aktivoituu tekemään jotakin, mitä hän ei olisi muutoin hoksannut tehdä? Siinä kulkee mielestäni hyvän ja erinomaisen viestin raja. Mutta ei yksin viesti tätä asiaa ratkaise. Tullaan käsitteeseen, nimeltä merkitys. Jos ihminen kokee jonkun asian niin tärkeäksi, että hän on valmis itse toimimaan muuttaakseen asioita, ollaan oikealla tiellä. Ennen kuin tähän päästään, on tehty asioita monella tasolla. Luultavasti viestikin on tullut vastaan monista eri paikoista, monien eri ihmisten välittämänä.
Viestintää tehdään yhdessä
Koko viestintäkenttä on kokenut valtavan murroksen. Nyt viestintää tehdään yhdessä. Kukaan yksittäinen ihminen ei rakenna minkään verkoston viestintää yksin. Onnistunut viestintä ei myöskään synny väkisin. Se ei synny pakottamalla eikä ylhäältä päin käskien.
Onnistunut viestintä ei synny pakottamalla eikä ylhäältä päin käskien.
Harriet U
Viestintäosaaminen on ihmisen parasta pääomaa työelämässä. Työnantajat saavat olla kiitollisia niille työntekijöille, joilla on hyvät viestintätaidot. Nämä työntekijät nimittäin parhaimmillaan välittävät hyvää kuvaa työnantajasta kaikkialla, missä kulkevat. Tämän lisäksi he pystyvät parempaan vuorovaikutukseen paitsi työyhteisön sisällä, myös ulospäin osana sidosryhmiä ja verkostoja.
Ennen ajateltiin, että viestinnän tarkoituksena on laittaa tietoa paikasta a paikkaan b. Nykyään pitäisi ajatella niin, että viestinnän vastaanottaja saadaan onnistuneen viestin ansiosta kulkemaan paikasta a paikkaan b. Mutta ennen kuin hän kävelee askeltakaan, hänet tulee vakuuttaa siitä, että se kannattaa.
